Lyan sirkus

Olen huomannut ettei ole tullut pelattua omia lempipelejä viime aikoina. Olen sen sijaan toiminut 'henkisenä' tukena muiden pelatessa. Se on ollut ihan kiva kuunnella muiden painiessa tehtävien ja raidien kanssa, kun itse on vain oleskellut, piirrellyt tai lukenut kirjaa. Enimmäkseen puheet ovat pyörineet pelien ympärillä, mutta riippuu toki kanavalla olevasta porukasta ja keskutelut ovat heiluneet laidasta laitaan.  Discordserveri on ollut selkee henkireikä, kun on kaivannut aikuista seuraa. Vaikka välillä tulee naljailtua että seura on iältään yhtä vanhaa siellä kuin kotonakin. Itse haluaisin kyläluutana käydä vierailemassa ihmisten luona, mutta viime viikolla tuli selkeesti että muksut ovat kuormittuneita ja helpompi olla kotona tällä hetkellä selkeän rutiinin parissa. Porukkaa onneksi hyppii serverillä eikä suurinta osaa haittaa minun luota tuleva taustahäly. Välillä kohteliasti laitan itseni vaiennetuksi, kun melutaso alkaa nousemaan lasten innostuessa tai kun illasta puhk

Tää teksti on pieni harmituksen tyhjennys sekä tietoisuuden lisämistä samalla. Itse en tajunnut, että lasten elatussopimuksessa on ainakin parin kuukauden jonot Pohjanmaalla, joten lasten elatustuki meni lepäämään kolmesta neljään kuukauteen, koska kesälomat iskeytyy tähän samaan ajanjaksoon! Hiukan meinaa itkustaa, kun kesälomien budjetista katosi 1100 euroa, joten ollaan tosi nätisti kotona tai lähipiirissä. Onneksi kesäisin on pienemmät sähkölaskut sekä muutenkin vähemmän laskuja sekä pystyn mahdollisesti sumplimaan muutaman isomman laskun myöhäsemmäksi syksyyn. Lisäksi satui sopivasti hakemaan lainanlyhenykseen vapaakuukausia vuodeksi. Toki odottelen päätöstä toistaiseksi, koska pankeillaki on omat jononsa ja lomansa tähän aikaan. Elatussopimus umpeutuu kesäkuun lopussa, koska olen hakenut sitä ennen sulkeutumista saan sen takautuvasti syksyllä. Muuten olisin menettänyt kokonaan ne tukikuukaudet riippuen haun aloituksesta. Minä niin tykkään miun sisuaalivirkailijasta. Hän on ollut

Kun tuntuu siltä ettei velat lyhene yhtään mihinkään ja tuntee junnaavansa paikoillaan, on hyvä palata aikasemman vuoden postaukseen   ja nähdä edistyminen konkreettisesti. Vaikka vuoden aikana olen eronnut ja tulot muuttuneet useaan otteeseen, olen päätynyt pisteeseen, johon olen yllättävän tyytyväinen. Velat lyhenee omaan tahtiinsa, olen onnistunut laittamaan säästöön rahaa sekä sijoittamaan lisää. Lainoista on jäljellä isot lainat sekä yksi tabletti osamaksu! Tarkoitus olisi lähteä rullaamaan lumipalloefektillä lainoja alas aloittaen korkeakorkoisimmasta lainasta, joka sopivasti sattuu olemaan kaikista pieninki laina. Ostin tänä vuonna pojalle uuden puhelimen käteisellä! Ei ollut kallis puhelin, mutta itselleni se oli virstanpylväs, jota olen odottanut pitkään. Seuraavaksi pitäisi miettiä itselle uutta puhelinta, mutta taidan keskittyä ensin valokuidu maksamiseen, joka olisi tulossa kesän aikana. Sen lisäksi vanha puhelin hoitaa hommansa toistaiseksi, joten tyydyn siihen.

Palauduttuani reissusta kotiin, tuli jälleen selkeästi esille sen tuoma energisyys sekä omanlaisensa väsymys. Kavereiden kanssa on kiva kulkea ja olla sekä lapset pääsivät käymään tädillä kylässä. Reissuun kului astetta enemmän rahaa kuin ajattelin, mutta jokaisen sentin arvoinen. Kun itse olin ollut reissussa äitee ja systeri olivat käyneet raidaamassa meidän kodin (ihan luvan kanssa) ja oli tosi mukava palata viettämään omaa aikaa puhtaaseen kotiin.  Huomaan kerääväni itselleni paineita ja odotuksia ihan huomaamatta. Kuten tällä hetkellä, kun muksut ovat isällänsä, tuntuu että miun pitäisi tehdä rästiin jääneitä asitoia ja hoitaa virallisia asioita. Ensi töikseni avasinki muutaman kirjekuoren, jotka olin taktisesti jättänyt lukematta ennen reissua. Jos olisin ollut fiksu, olisin avannut ne vasta seuraavana päivänä herättyäni ja syötyäni hyvän aamuaplan. Kuten voitte arvata, en ottanut tekstejä vastaan kovin kevyesti johtuen aikasemmista kerroista. Mutta olin fiksu ja laitoin viestiä