Lyan sirkus

Vihdoin ja viimein sain ajan hammashoitoon. Siihen meni melkein pari vuotta jonossa, mutta kartoituskäynti on pois alta sekä pari uutta aikaa on varattuna. Oli pienoinen ihmetys, kun sain aamuajan sunnuntaiksi hammashoitoon. He varmaan purkavat jonoja ottamalla extraa viikonlopuille. Minulle varattii aika hammashoitajalle suun perusteelliseen putsaukseen keskiviikolle, mutta hampaan paikkausaika on varattuna vapuksi.  Suussa on yksi häiritsevä reikä sekä ientaskut ovat päässeet syvenemään. Kotihammashoito itselle on ollut retuperällä ja yritän opetella uudelleen rutiineja. Muksujen rutiinit onnistuu paljon helpommin sekä ollaan saatu ujutettua aamuharjauskin vakituisesti mukaan. En edelleenkään voi ymmärtää, miten itselle on niin vaikea saada harja suuhun sekä pestyä hetken aikaa. Vinkkejä itsensä priorisointiin otetaan ehdottomasti vastaan. Olen parantanut sitä taitoa viimeisen vuoden aikana ja ottanut reippaita askelia puoleen vuoteen, jonka vuoksi jaksan taas kirjoittaa blogiinki, m

Hiljaiselo alkaa jäämään taakseen. Kun minun elämässä on rankkaa ja asioita selvitettävänä, eristäydyn tosi pieneen kuplaan ja keskityn taklaamaan ongelman toisensa perään. Onneksi olen saanut apua omalta ihanalta sosiaalivirkailijalta, joka on jaksanut johdatella eteenpäin ja auttanut malttamaan päätösten kanssa. Tuntuu epämiellyttävältä vain istua ja odottaa virkakoneiston rattaiden pyörimistä. Vaikka asiat olisi kuinka selkeitä, varaudun aina pahimpaan. Terveydentila ei ole parantunut eristyksissä olon aikana, mutta uusia tapoja on opeteltu arkeen. Yritän parhaani mukaan nukkua 22.00-7.00 mutta se ei edelleenkään ole katkeamatonta. Meillä oli melkein kuukauden angiina kylässä ja se alkoi jouluna, kun jouduin käymään osastolla. Voin sanoa, että ne pari päivää osastolla tuli nukuttua huolestuttavan paljon. Osaston jälkeen menin kaverille, jossa nukuinki suurimman osan ajasta. Ruokailu on heilahdellut laidasta laitaan ja kaakaota kuluu edelleen litroittain päivässä. Tuntuu vaikealta lö