Lyan sirkus

Kohta on joulu! Viime lauantaina käytiin porukalla hakemassa joulukuusia metsästä. Meille tuli lopulta kolme kuusta, vaikka tuntuu toivottomalta pystyttää niitä eläintalouden takia. Meidän pikkukissa Leo varmaan listii sen kymmenen kertaa ennen joulupäivää. Tietenkin siinä voi käydä myös niin että nakkaan ne kaikki pihalle, missä se ei haittaa vaikka kaatuisivat ja tiputtasivat neulasia. Pojat ole todella onnellisia rämpiessään metsässä sekä Mörökölli omassa kopassaan tuijotellen sitä menoa. Hänellä taisi olla kaikista lämpimin, kun olin ympännyt hänet makuupussiin ja sinne vielä viltti mukaan sekä pipo päähän. Keskimmäinen repi lapasia pois käsistä koko ajan ja sitten niitä sai olla laittamassa takaisin, kun tuli kylmä ja kaaduttiin lumihankeen. Zenitys ja esikoinen meni samaa matkaa Vaarin ja #CoolAunt:in kanssa metsässä. Opiskelut on yhtä kidutusta, kun yrität tehdä niitä kotona. Aina hairahdun tekemään jotain muuta, kuten siivoamaan tai katselemaan televisiota. Tietenkin leipomin

Voi peppu! Olin ensinnäki unohtanut julkaista edellisen kirjoituksen ja se on selvästi jäänyt lyhkäiseksi. Minusta tuntuu aina, että olisi hirveästi asioita, joita tahtoisin kertoa, mutta en vain saa laitettua niitä lyhyesti ja ytimekkäästi tekstimuotoon. Kuten edellinenkin lause on oikea monsteri. Koulussa menee asiat eteenpäin. Jopa muutama kurssi näyttää siltä, että saan suorituksiakin tältä syksyltä. Ensi vuodelle jäi ammattiruotsin kurssi sekä projektityön 2 osa. Yritän ensi syksynä tehdä ne ykkösosiot ja sitten jos seuraavana keväänä tehtyä kakkososiot. Kun pääsen kotiin tänään, harjoittelen SAP-ohjelman käyttöä. Se on loogista, mutta vaatii totuttelua. Pokemonia on tullut pelattua joka päivä useamman viikon aikana. Meidän talon kohdalle ilmestyy sopivasti pokemoneja, mutta PokeStopeilla ei tule käytyä. Uusi ominaisuus, GoogleFitin yhdistyminen, on antanut monta metriä. Yöllä on tullut käveltyä vauvan kanssa, kun mahassa ollut ilmaa, joten metrejä on kertynyt. Sitten on avaut

Yksi kissa on lähtenyt takaisin oikealle omistajalleen. Kerma, joka tuli "kesähoitoon" tullut alunperin, oli oppinut oman nimensä meillä. Se on varmaa että nimi mainittiin päivittäin, joskus jopa 20 kertaa, jos oli haastava päivä. Oli mukava, mutta kuluttavaa pitää sitä. Saimme myös mahdollisuuden ottaa 5kk vanhan kissanpennun. Zenitys olisi heti ottamassa. Minä taas en ole niin innoissani, koska se voi elää jopa 25 vuotta. Olen kyllä sanonut että 20 vuotiaat kissat pääsee ikuisille metsästysmaille. Aikaisemmin, jos saavat kroonisia vaativia vaivoja. Mörököllin kanssa arki on lähtenyt suttaantumaan. Pojat tulee toimeen toistensa kanssa sekä muutama vahinko on päässyt käymään. Ei mitään vakavaa, pieniä naarmuja ja enemmän säikähdyksiä. Enemmän isommat pojat toisiaan teloo. Päällepäin oikein huomaa, kun toinen lähtee haastamaan riitaa. Seuraavaksi viuhuuki nyrkit, nipistellään ja läimitään toisiaan. Välillä tekee mieli antaa heidän selvittää loppuun asti, mutta päivystyksee