Lyan sirkus

Perjantaina oli pitkä kyläilypäivä. Aamusta nukuttiin tavallista pitempään. (Tietenkin, kun kylään ollaan menossa.) Otettiin aamutoimet silti hissukseen. Puettiin ja mentiin autoon. Sain peräkärryn käännettyä, kun torstaina jäi kääntämättä, sillä piha on mutainen eikä meinannut auto liikkua edes yksikseen. Päivää vietettiinkin sitten kahden ystävän luona. Taapreo pääsi nukkumaan aivan ihanaan kehtoon, kun me höpöteltiin ummet ja lammet pitkästä aikaan. Vauva nukkui sohvalla tyytyväisenä huijauksen avulla. Hänet kapaloitiin äitiyspakkauksen ulkohaalariin ja pistettiin sohvatyyny nojaamaan päälle Kuinka ihanalta voi tuntua saada syli vapaaksija juoda kuumaa teetä ilman että sitä on lämmittänyt muutaman kerran. Iltapäivästä vaihdettiin kyläilypaikkaa ja jälleen parannettiin maailmaa. Mukava vertailla eri tapoja ja tuotteita maan ja taivaan välistä. Sekä kuumaa teetä sielläkin tuli juotua! Puunhakupäivä! Lähdin positiivisissa tunnelmissa ajelemaan peräkärry mukana. Matka oliki odotettua

Puiden osalta on tullut edistyttyä. Sain eilen tiedon myyjältä, että hänen on mahdollista myydä minulle puukuorma. Yee! Ei halkohommia ensi talvena, ainakaan oletettavasti. En kyllä tiedä lainkaan paljonko tässä talossa tulee puita käytettyä. Meillä on kolme aivan ihanaa tulisijaa. Yksi oikein kunnon vanhanajan puuhella, jolla saa keittiön pikaisesti lämpimäksi. Sillä myös pystyy tekemään mahtavia leipiä! Ja onhan se nyt tulella tehty ruoka erilaista kuin sähköllä. Nimittäin harvemmin poltan puuhellalla kuin liedellä tai uunilla. Olen oikeasti ihminen, joka polttaa vedenkin pohjaan. Sääliksi käy lapsia, kun Zenitys on Englannissa. Aluksi en pitänyt meidän emali-takasta, mutta tässä viimeisen viiden kuukauden aikana olemme tulleet yhteiymmärrykseen ja se pääsi toiselle sijalle. Lasiluukut tuovat tunnelmaa yöksi, kun menemme nukkumaan. Liekkien tanssi on rauhoittavaa ja tasainen ritinä rentouttaa sekä itseä että muksuja. Viimeisin, mutta ei huono, meidän peltitakkamme. Ihan mieletöntä, e

Moikkamoi! Koko pitkä viikonloppu oltu kotona, mutta pitkää hiljaista hetkeä ei ole ollut. Torstaina aloitettiin viikonloppu käymällä aamupäivästä sairaalan maitokeittiöllä. Jos on mahdollista, kannattaa käydä luovuttamassa maitoa. Se tulee aina tarpeeseen, sen lisäksi helpottavaa pumpata ylimääräisä pois. Yöllä tuli 3,5dl maitoa, kun pikkuinen on päättänyt ruveta nukkumaan yönsä yhteen menoon! Rinnat paisu ja varastoi maitoa liikaa ja otti ihan kipeää, kun niihin koski. Maitokeittiölle on helppo luovuttaa, sillä sieltä saa pumpun lainaan tarvittaessa. Kannattaa soittaa etukäteen, koska on hyvä aika tulla luovuttamaan maitonäyte. Näyte otetaan aina ensin ennen kuin edes luvataan vastaanottaa maitoa, samalla reissulla näytetään neuvolakorttia, josta näkee kantaako Hiv-virusta. Sairaalasta päästyämme menimme melkein suoraa reittiä mun mummun luokse. Taapero söi pitkästä aikaan isot satsit ruokaa. Se on vain mummujen salaiset reseptit, jotka pistää muksut syömään. Päiväunet eivät menn

Maanantaina mun äiti ja sisko kantoivat sohvan sisälle kun kävivät täällä kävivät pikavisiitillä katsomassa muksuja ja ehkä siinä sivussa minuakin. En suosittele hakemaan uutta divaania kärryllä, jolla on haettu edellisellä kerralla puita. Olen nyt ainaki reilu neljä tuntia yrittänyt imuroida sitä pientä pilkettä irti sohvasta. Toimenpidettä ei tietenkään yhtään helpota että taapero haluaa myös imuroida. Tiistaina treffattiin aamupäivästä Vaasassa tuttuja. Ihanaa omistaa ystäviä, jotka jaksavat viihdyttää taaperoa, kun tarvitsee pientä hengähdystaukoa. Vaikka omat lapset ovat maailman rakkaita, ne osaavat painaa raivonappia aika tehokkaasti. Lasken päiviä, kun Zenitys tulee kotiin tänne hallittuun kaaokseen. "Yksinhuoltajana" on puolensa, sulla on täysi vastuu ja vapaus valita ihan mitenkä vain. Iso miinus on kuitenkin, että se on myös sitovaa. Tietenki lapset on muutenkin, mutta arkea pyörittäessä yksin sä et voi pyytää ketään tekemään yhtään mitään sun puolesta vaan kaikk

Eilen kurvattiin käymään Vaasassa hakemassa sohva, joka tulikin saman tien mukaan. Yksi osa siitä odottaa vielä peräkärryssä kantajaa, sillä yksin sitä ei pysty kantamaan ja naperoista ei ole kovasti apua. Koska taloon tuli uusi huonekalu, jouduin tietenkin järjestämään tupakeittiön ja leikkihuoneen uudelleen. Kaiken muun pystyin itse tekemään, mutta de kriittinen osa pitäisi saada sisälle. Keittiö on sen näköinen kuin en olisi siivonnut kuukauteen, mikä kyllä taitaa olla lähellä totuutta imuroinnin suhteen. Sen lisäksi lattia lainehtii tavaroista jälleen, vaikka juuri sain sen putsattua muutama päivä sitten. Siivoaminen on aina yhtä haastavaa muksujen kanssa. Ensin varoo ettei ne herää kesken päikkäreiden ja sitten ne haluaakin osallistua sotaan tahroja vastaan. Noh, ihan hyvä se on harjoitella pienestä pitäen ja hauskaa tuntuu taaperolla olevan, kun pääsee imurin varteen. Hän auttaa jopa tiskien laittamisessa pesukoneeseen, äiti kuitenkin laittaa puukot ja muut terävemmät välineet.

Huh, kun muisti pätkii. Kaverin kanssa puhuttukin irrallisesta muistiyksiköstä, että olisi kätevä. Meillä olikin hiukan rikkonaisempi yö, kun vanhempi poika ei nukkunut sikeästi ja havahtui joka kerta minun noustessa tai liikahtaessa sängystä. Jouduin sitten kantamaan umpiväsynyttä taaperoa mukanani käydessäni vessassa, juodessa vettä ja päästäessä elukoita ulko-ovesta. Nuorempi onneksi nukkui viiteen asti ennen ensimmäistä yösyöttöä. Huomaa minun tottuneen turhan hyvään, kun yöllä ahdisti, onko tulossa kipeäksi tai jotain muuta. Aamulla oli kuitenkin ihan normaali ja päiväunet venähtivät sattuneesta syystä. Takkojen lämmitys on ihanan rentouttavaa, paitsi kun paahdan koko huushollin niin lämpimäksi että tropiikkikin tuntuu vilpoisalta. Sekä pieni hupulainen tykkää avustaa ajoittain heittämällä omia leluja alkusytykkeeksi. Pitää olla tarkkana ettei tule poltettua. Toivon kovasti ilmojen tasaantuvan ettei tulisi hirveästi ylilyöntejä lämmityksessä. Varaavat takat kuitenkin pitävät läm

Mä jo kerkesin ajatella, että kevät saapuu. Luonto on julma näiden pilojensa kanssa sillä heräsin vaakasuoraan satavaan lumeen. Onneksi kevätlumi ei kauaa kestäja parempi se on kuin eilinen rankkasade. Viikonloppuna käytiin muksujen kanssa vaarilla yökylässä. Tein siellä juustokakun (toisen kerran elämässäni) ja siitä tuli hyvää. Eilen tuntui rankalta päivältä, vaikka se taisi olla ihan tavallinen päivä. Aamulla herätty ja aamutoimet tehty. Syötiin Minimen kanssa valkosuklaamansikkapuuroa aamupalaksi. Oli yllättävän hyvää. Olen jopa tyytyväinen, kun vanhempi poitsu malttoi istua ja ihan seurata lastenohjelmia. Kerkesin lukea Bios4-kirjaa huimasti eteenpäin. Päikkärit, nuo ihana täydellinen latautumishetki. Molemmat nukkuivat samaan aikaan. Pääsin nauttimaan kuumasta kaakaosta ja onnistuneesta feikkiOreo-juustokakusta. Latautumista todellakin tarvittiin kun uhmiksen sarvet pilkotti aamusta ja häntä tuli esiin illalla. Välillä sitä huomaa laskevansa tunteja seuraavaan erätaukoon. I

Kynsien leikkuu on yhtä järkyttävää jokaisen muun kuin Zenityksen kohdalla tässä perheessä. Onneksi kissat hoitavat omat tassunsa, koiran ja muksujen kynnet hoidan minä tarvittaessa sekä omani kun huvittaa. Yleensä lakatessa tai kun onnistun halkaisemaan kynnen, sillä pelkään sen jäävän kiinni tai että vahingossa raapaisen muksuja. Molemmat pojat huutavat kynsien leikkuun aikana kuin leikkaisin sormenpäitä, (se mua aina välillä huolestuttaakin) mutta huuto lakkaa suurinpiirtein heti saksien kadotessa näköpiiristä ja päästessä takaisin leikkimään/lattialle. Koira on helppo ja makaa paikoillaan suurimmaksi osaksi. Toisaalta se on vaatinut vuosien lahjomisen ruualla. Illalla lähdimme käymään Ylihärmän kaupassa. Matkalla vanhempi poitsu oli hereillä, mutta tyytyväinen. Ymmärsi varmaan pääsevänsä kurvailemaan autokärryllä. Molemmat mahtuivat sinne, kun pisti nuoremman autokopassa yhteen koriin. Lapualla on ihana autokärry, kun toinen mahtuu ohjaimeen ja pienempi pääsee makoilemaan vauvoil

Eilen normi opiskelupäivä med sistah. Eli söimme hyvää ruokaa ja kirjat makasi laukussa. Alkuperäinen menuu oli kanakeittoa ja töhniksiä, mutta sitte pääruoka vaihtui chili con carneen ilman vhiliä sekä siitä con Kata. Söimme siis spagettia jauhelihapapuruskeakastiketta tomaattipyreellä höystettynä. Tuli maittavaa, vaikka olenkin epäkuuloinen uusia makuyhdistelmiä kohtaan. Illalla kävin Aschan-kahvilassa vaihtamassa kuulumisia ystävän kanssa. Mä muistin leikkipaikan olleen isompi, mutta meni se noinkin. Loppuvaiheessa muksu alkoi saamaan tarpeekseen, kun päikkärit oli jäänyt välistä. Hän nukahtikin ennen toista liikenneympyrää, joten ajelimme sitten suoraan kotiin. Mennään sitten käymään pikkukaupassa hakemassa maitoa tänään ja ehkä vilkuillaan kivaa puistoa samalla. Keskellä yötä on suuremoista tehdä laskutoimituksia tilatessa MaryKay-tuotteita tukusta.  Viime neljäksellä ei tullut tilattua, kun en töitäkään pystynyt tekemään, mutta Zenityksen palattua rupean jälleen puuhastelemaa

Oih! Tätä sivustoa pystyy päivittämään puhelimella. Olen kirjoitellut aikaisemmin WebNotessa, mutta jäin aina kaipaamaan helpompaa sivustoa. Sitä ei pysty älyluurilla tai tabletilla päivittämään ja jouduin aina avaaman ison koneen. Siirrän aikaisempia tekstejä tänne ja varmasti tulen päivittelemään useammin kuin edellistä, sillä tämä hoituu samalla kun menemme nukkuman. Tai vaihtoehtoisesti odottaessa muksujen heräämistä ja makoillessa sängyllä.