Luopumista sekä suunnittelua

Helmikuu on mennyt aktiivisessa tavaroiden läpikäymisessä. Aloitin kaappien perukoilta, joihin en olen tunkenut tavaroita pois tieltä tuntemani sisäisen sekä ulkoisen painostuksen vuoksi. Asteittainen siisteyden kumuloitumista oli ensin vaikea huomata. Kaappien ovet, jotka ensin estivät sekasorron näkymisen, estävät myös sen edistyksen näkymisen. Itse olin kuitenkin tyytyväinen edistykseen, vaikka eteinen räjähtikin hyötykäyttöasemille vietävästä tavarasta.

Kuukauden aikana lapsetkin ovat oppineet luopumaan rikkinäisistä tavaroista sekä laittamaan tavarat laatikoihin. Lelut ovat sekaisin eri laatikoissa sekä laatikot ovat edelleen eriparia, koska en ole löytänyt lastenkestäviä laatikoita. Legot enimmäkseen löytävät tiensä yhteen legokippoon, mutta muiden tavaroiden hahmottamisen kanssa on hankaluuksia. Ongelma on myös ettei leluista saa kerättyä isoja kokonaisuuksia, sillä meille on kerääntynyt vähän sekalainen joukko leluja vuosien aikana.

Meidän pitäisi perustaa lasten kanssa askartelupiste, mutta itkustan valmiiksi sitä sekasortoa. Sakset eivät vieläkään löydä omalle paikalleen, vaikka se paikka ei ole vaihtunut kertaakaan taloon muuton jälkeen. Taiteellista toteuttamista tekevät toistaiseksi koulussa ja päiväkodissa, mutta kiinnostus siihen on valtava. Pitänee yrittää siivota tai ostaa yksi kaapisto taidetta varten. Sinne saisi eriteltyä langat, paperit, kynät, hamahelmet tai mikä heillä sattuu olemaan kiinnostuksen kohteena. Vinkkejä tai ihan kuvia saa lähettää, kuinka teillä on suunniteltu lelu sekä askartelu organisointi.