07.08.2020 - Kytkettynä puhelimeen

 Alkushokista tavalliseen elämään

Tuntuu hassulta, että puhelin korvaa monta erilaista laitetta ja ilman sitä ei tunnu pärjäävän aluksi. Lähetin rikkoutuneen puhelimen huoltoon ja sain korvaavan puhelimen tilalle. Valitettavasti emme saaneet korvaavaa puhelinta toimimaan ja olen ollut ilman kohta kolme viikkoa. Päästäkseen verkkopankkiin ilman puhelinta alku on vaikeaa.  Joudun tilaamaan tunnuslukulaitteen ensimmäiseen verkkopankkiin sekä käyttämään miehen puhelinta tunnistautumiseen toisessa. Muuten elämä ilman puhelinta ei ole ollut hassumpaa, koska enimmäkseen sillä on tullut pelattua pelejä. Tällä hetkellä on paljon rauhallisempi olo, kun ei ole tullut vilkuiltua älylaitetta koko ajan. Tietokone on helpompi laittaa kiinni ja unohtaa sekä ei tarvi huolehtia bluelight ominaisuuden päällä pysymisessä.

Tietenkin vierailut pitää sopia ennakkoon tarkemmin ettei tule tilanteita, jotta olen oven takana, kun toinen on juuri lähtenyt tai vasta tulossa. Epätietoisuutta on pitänyt sietää enemmän. Tabletti osittain korvasi puhelinta, mutta se on onneksi pojilla enenmmän käytössä. Tabletti tulee myös jätettyä kotiin herkemmin,  koska se on isompi kuin puhelin. Lompakon sijasta kannan mukana puhelimen vanhaa suojakoteloa. Sinne mahtuu tarvittavat kortit sekä setelit, kun puhelinta ei ole. Pitäisi varmaan hankkia kunnollinen lompakko, jonne saisi laitettua kolikoitakin ettei ne vahingossa tipu matkalla.

Uuden opettelua kuvauksessa

Ennen on ollut helppo räpsästä kuva ja ladata se nettiin. Tällä hetkellä järjestelmäkamera on päässyt useimmin ulkoilutukseen, mutta pullonkaulaksi muodostuu kuvien siirto koneelle. Ehkä järjestän kerran viikossa hetken itselleni ja selaan viikon tuotokset läpi. Kuvista olen kyllä sitä mieltä, että ehdottomasti parempia kuvia olen saanut kunnollisella kuvaukseen tarkoitetulla järjestelmäkameralla kuin puhelimella. Ostoslistalle on päässyt parempi objektiivi maisemakuvia varten. Pitäisi myös opetella kantamaan kameralaukkua mukana kaikkialla, koska ei saa tilannekuvia otettua. Eilen olisin halunnut ottaa leikkipuistossa kuvia, kun meidän lapset viilettivät onnellisena sekä olisin voinut laittaa leikkikentän jakoon. Mielestäni Alahärmän leikkikenttä oli monipuolinen ja eri ikätasot otettu huomioon. Nuorimmainen ei päässyt korokkeiden avulla kiipeilemään vaarallisesti veljien perässä, vaikka olisi tahtonut. Ehkä ensi kerralla muistan ottaa kameran mukaan ja pääsette näkemään palasia meidän menoista.