03.11.2019 Viikonloppu

Pimeän rikkoo valo

Tuntuu, että tämä viikonloppu on ollut raskas monella tapaa. Kuten näkyy, olen jättänyt perjantain postauksen laittamatta, kun ei löytynyt illasta enää ruutia kirjoitella ja ammentaa omista aivoista tavaraa pihalle. Päivällä käytiin siunaamassa mun mummu. Olo oli tyhjä, hiukan helpottunut eikä edes itkettänyt. Ajatukseen on kerennyt tottua muutamien vuosien mittaan ja olen tyytyväinen, että nipistin aikaa muusta ollakseni vielä hetken aikaa enemmän mummun seurassa viimeisillä viikoilla. Jos mietitte, pitäisikö jotain tehdä niin tehkää! Se on sen arvoista varsinkin tälläisissä tilanteissa.

Lauantaina vietettiin esikoisen synttäreitä porukalla. Siivous oli mitä oli ja tarjoiltavat olivat hänen itse valitsemiaan suurimmaksi osaksi. Itse (lue Zenitys) tehtiin pitsaa tarjolle. 00-jauhot eli jotain hienon hienoa vehnäjauhoa, jota käytetään/tehdään italiassa on sen arvoista pitsapohjassa. Rapea, kestävä ja ohut pohja tulee ohjeiden mukaan tehtynä. Ensi kerralla meinaan jälleen leipoa, koska pidän siitä ja ne on parempia tuoreena.

Yksinkertaistettuna. Meillä on ollut hektinen viikonloppurulianssi ja ensi viikon pojat ovat enimmäkseen kotona. Itse jatkan työskentelyä omissa työkuvioissani ja ajattelin tutkia muutamaa uutta vaihtoehtoa ansaita rahaa. Olen päättänyt tulla vauraaksi, mutta oman kroppani ja pääni asettamissa rajoissa. Ensi kerralla enemmän taloutemme avaamista.